Uskonnoissa ei ole samaa ydintä. Niissä on keskenään täysin vastakkaisia perusnäkemyksiä.
Uskontojen yhtäläisyydet eivät ole olennaisia, vaan erot.
Kristinusko vastaa ihmiskunnan perimmäiseen ongelmaan ja tarpeeseen.
Monesti ajatellaan virheellisesti, että maailman eri uskonnoissa on lopulta samanlainen ydin. Kristinuskokaan ei näin ollen olennaisesti eroaisi muista.
Tämä on uskonnollista pluralismia. Ajatellaan, että mikään uskonto ei ole totuuden yksinomainen lähde. Uskotaan sen sijaan, että kussakin kulttuurissa tietyt inhimilliset, henkiset, pehmeät itseisarvot, jotka tuovat vastapainoa itsekkyydelle, materialismille ja välinearvoille, on puettu kyseiselle kulttuurille sopivaan myyttiseen ja rituaaliseen pakettiin.
Uskonnoissa on kuitenkin toisistaan voimakkaasti eroavia näkemyksiä.
Onkin sanottu: "Uskonnot muuten samanlaisia, mutta niissä on eri käsityksiä jumaluudesta, ihmisestä, maailman alkuperästä, hyvästä ja pahasta, kuolemanjälkeisestä elämästä." Eli uskonnoissa on toisistaan eroavia käsityksiä kaikissa mahdollisissa kysymyksissä.