​

Raamatun opetus siitä, mikä on oikein ja väärin, on antanut perustan, jolle länsimaisen vapaan maailman arvot rakentuivat perustuivat.

 

Raamattu opettaa muun muassa seuraavia asioita:
 

• Jokainen ihminen, myös lapset, naiset, vanhukset ja vammaiset, ovat yhtä lailla arvokkaita;

• Toisia ihmisiä tulee kunnioittaa - jopa vastustajia

• Elämää on suojeltavaa; 

• Ihmisellä on Jumalan antama vapaa tahto tehdä omia ratkaisuja;

• Heikoista ja vähäosaisista on huolehdittava;

• Sivistys ja viisaus on tärkeää;

• Rehellisyys ja ahkeruus ovat tavoiteltavia, jne.

 

Tällaisessa vapauden ja turvallisuuden kulttuurissa ihmiset ovat saaneet vapaasti myös kyseenalaistaa, vastustaa, jopa pilkata, näiden samaisten arvojen perimmäistä lähdettä, Raamattua, ilman että heidän on tarvinnut pelätä seurauksia.

 

Tahdon vapaus ja kunnioitus eivät kuulu yhteiskunnan arvoihin niissä maissa, joiden kulttuuri perustuu ateistiselle maailmankatsomukselle. Tämän tunnustavat jotkut ateistitkin. 

 

Ateisti John Steinrucken toteaa, juutalais-kristillinen uskonnollinen traditio on mahdollistanut länsimaisen sivilisaatioton kehityksen ja yhdistänyt  tätä sivilisaatiota vuosisatojen ajan. Sen säilyminen - ja sen mukana vapaan sekuläärin (ei-uskonnollisen) ajattelun vapaus, riippuu siitä, jatkuutko juutalais-kristillinen perinne yhteiskunnassamme.

 

Steinrucken itse torjuu uskonnolliset totuusväitteet, mutta toteaa, että siitä huolimatta hyötyy ja nauttii kristillinuskon luoman maailman eduista ja vakaudesta. ("Secularism’s Ongoing Debt to Christianity" The American Thinker, 2010)

Lue lisää: The useful delusion of Christian belief
​

Lisää aiheesta: Maailmankatsomukset - kysymyksiä ja vastauksia