​

• Hyvä maailmankatsomus perustuu tosiasioille, ei subjektiiviselle (henkilökohtaiselle) näkemykselle. Maailmankatsomuksen väitteitä täytyy pystyä testaamaan tosiasioiden valossa.
  Tällainen henkilökohtainen näkemys olisi esim. "Ulkoavaruuden korkeammalle kehittyneet asukkaat ovat tuoneet planeetallemme elämän", mitä ovat ehdottaneet mm. tunnetut biologit ja ateistisen maailmankatsomuksen edustajat Francis Crick (fysiologian tai lääketieteen nobelisti 1962) ja Richard Dawkins. ​

​

• Hyvä maailmankatsomus ei sisällä sisäistä ristiriitaisuutta. Sisäinen ristiriita maailmankatsomuksessa on esim. se, että korostetaan ihmisarvoa, mutta samalla kannatetaan materialistista näkemystä, josta ei voi johtaa tällaista arvoa ja jonka mukaan ihmiset ovat viime kädessä verrattavissa eläimiin tai ovat - kuten maailmankuulu tiedemies ja Jumalan olemassaoloa tarpeettomana pitävä Stephen Hawking on sanonut - vain "kemiallista lietettä keskikokoisen planeetan pinnalla".

​

• Hyvä maailmankatsomus pystyy antamaan järkevän selityksen ympäröivälle todellisuudelle, sen kiistattomille tosiasioille ja inhimillisille kokemuksille - esim. objektiivisille, yleispäteville moraaliarvoille, tietoisuudelle, kokemuksellemme oman persoonamme jatkuvuudesta.

​​

• Hyvän maailmankatsomuksen on pystyttävä selittämään hyvän ja pahan perimmäinen olemus. Juuri moraalisten vaihtoehtojen tiedostaminen on yksi tekijä, joka erottaa ihmisen muista olennoista keskeisellä tavalla.

​

• Hyvällä maailmankatsomuksella on oltava jokin objektiivinen (henkilökohtaisesta näkemyksestä riippumaton, puolueeton ja yleispätevä) mittapuu. Sen on pystyttävä määrittelemään, miksi jokin asia on oikein tai väärin, tosi tai epätosi.

​

• Hyvä maailmankatsomus pystyy perustelemaan, miksi muut maailmankatsomukset eivät ole oikeita.

​

• Hyvä maailmankatsomus ei saa olla liian yksinkertainen tai liian monimutkainen. Liian yksinkertainen on esim. näkemys, että on olemassa vain aineellinen todellisuus, jolloin henkiset asiat pyritään selittämään alentamalla ne fysikaalisiksi reaktioiksi. 

​

• Hyvä maailmankatsomus ei perustu vain yhdenlaiseen näyttöön, vaan sen tueksi on erityyppisiä todisteita.​ ​ ​

​

• Hyvä maailmankatsomus pystyy selittämään myös esim. yliluonnolliset asiat, ihmeet. Asioiden sivuuttaminen, vähättely tai selittäminen pois erilaisilla erittäin epätodennäköisillä tapahtumasarjoilla ei ole niiden todellista selittämistä.

​

(Nämä kriteerit on tiivistetty Ravi Zachariaksen esittämästä määritelmästä teoksessa "Real Face of Atheism", 2008.) 

​

Lue lisää aiheesta: Maailmankatsomukset - kysymyksiä ja vastauksia

​