Mistä tiedetään, että Uusi Testamentti ei voi olla legendaa? 

Legenda = löyhästi historiaan pohjautuva, vahvistamaton pyhimys- tai ihmekertomus, jossa on liioiteltuja ja romantisoituja piirteitä

 

Uusi Testamentti on kirjoitettu
vain kahden sukupolven sisällä tapahtumista,

joita se kuvaa. 
Se on sidottu tiiviisti historiaan.

 

Kirjoitettu vain 10-40 vuotta Jeesuksen jälkeen - kirjoittajina silminnäkijät ja aikalaiset

 

Lähes koko tai koko UT kirjoitettu ennen Jerusalemin temppelin tuhoa v. 70. Missään kohtaa Uudessta testamentissa ei mainita tätä historiallisesti mullistavaa tapahtumaa.

 

Jaakob, Jeesuksen veli, mestattiin v. 62,  Paavali v. 68. Apostolien teoissa, joka kuvaa yksityiskohtaisesti Paavalin vaiheita ja mainitsee useita kertoja Jaakobin, ehdottomasti mainittaisiin myös heidän kuolemansa, jos se olisi jo tapahtunut.

 

Luukkaan Evankeliumi kirjoitettiin ennen Apostolien tekoja, kuten todetaan Apt:n ensimmäisissä jakeissa, ehkä v:een 60 mennessä,  koska sen valmistumisen ja Aptn valmistumisen välillä on ollut jonkin verran aikaa.

 

Markuksen evankeliumi, yksi silminnäkijöiden selonteioista, on valmistunut jo ennen Luukasta, koska Luukas mainitsee ne evankeliuminsa alussa Luuk. 1:1-4. 

 

Jotkut UT:n kirjat on kirjoitettu vuosina 40-50 käyttäen 30-luvun lähteitä. Liberaaleimmatkin tutkijat myöntävät, että Paavalin 1. Korinttolaiskirje on kirjoitettu v. 55-56. Luvussa 15 on kuvaus Jeesuksen ilmestymisestä nimeltämainituille henkilöille ja 500 muulle, joista osa oli kirjoittamisen aikaan vielä elossa. Asiat siis saattoi tarkistaa näiltä henkilöiltä.

 

Tekstit, jotka on kirjoitettu näin pian
Jeesuksen toiminnan jälkeen,
eivät voi olla legendoja

 

Myytti ei saa jalansijaa,
kun aikalaiset ja silminnäkijät 
ovat vielä elossa ja paikalla.

 

Paavali olisi välittömästi menettänyt luotettavuutensa, jos olisi listannut omasta päästään ylösnousemuksen silminnäkijöitä.

 

Tänäkin päivänä kirjoitetaan muistelmia tapahtumista, jotka ovat tapahtuneet 10-30 vuotta aiemmin ilman, että niiden luotettavuus kyseenalaisteta aikaeron perusteella

 

Raamattu on sidottu vahvasti historiaan 


Raamatussa tapahtumien aika ja paikka on määritelty, ja tekstit sisältävät mainintoja tunnetuista henkilöistä ja muista historiallisista yksityiskohdista. Pyhimystarujen yhteys historiaan on löyhä tai sitä ei voi osoittaa.

 

Esimerkkinä Luukkaan evankeliumi 3:1-2:
"Viidentenätoista keisari Tiberiuksen hallitusvuotena, kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana ja Herodes Galilean neljännysruhtinaana ja hänen veljensä Filippus Iturean ja Trakonitiinmaan neljännysruhtinaana ja Lysanias Abilenen neljännysruhtinaana, siihen aikaan kun Hannas oli ylimmäisenä pappina, ynnä myös Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, erämaassa--"

 

Esim. Apostolien teoista, jonka kirjoittaja Luukas on kirjoittanut myös Luukkaan evankeliumin eli neljäsosan Uudesta Testamentista, löytyy 824 oikeaksi todistettua historiallista yksityiskohtaa.

 

Sir William M. Ramsay, joka käytti varallisuutensa ja asemansa osoittaakseen Raamatun epäluotettavaksi, otti Apostolien Teot kriittisen historiallisen ja arkeologisen tutkimuksensa kohteeksi. Tutkimuksen tuloksena hän totesi: "Apostolien tekojen historiallinen paikkansapitävyys on ehdotonta. Yritykset kiistää sen paikkansapitävyys on nyt osoitettu absurdeiksi, yksityiskohtia myöten."


< Takaisin