Tiedeuskon ongelmat
Materialistisena maailmankatsomuksena ja ideologiana tiedeusko on monessa suhteessa ongelmallinen. Tiedeusko on itsensä kanssa ristiriidassa ja sulkee pois monet todellisuuden alueet.
Tiedeuskoa kritisoivat myös monet ateistit siitä syystä, että siinä ylitetään tieteen omat rajat.
Millä tavoin tiedeusko on itsensä kanssa ristiriidassa?
1. Tiedeuskon perusajatus on itse itsensä kumoava.
Väittämä "kokemusperäinen tieteellinen tutkimus on ainoa luotettavan tiedon ja totuuden lähde" ei itsessään ole tulosta kokemusperäisestä tieteellisestä tutkimuksesta, vaan se on puhtaasti filosofinen väite, joka koskee tiedettä.
2. Ihmisen mieli sellaisena kuin tiedeusko sen ymmärtää ei voi tietää totuutta - eikä näin ollen voida tietää, että tiedeusko edustaa totuutta. Tiedeusko on itse itsensä kumoava deterministisen näkemyksen vuoksi: emme voi luottaa ajattelukykyymme.
Naturalistiseen näkemykseen ei sovi vapaata tahto ja ajattelua, koska kaikki on viime kädessä fysiikan lakien ja aineellisten prosessien määräämää eikä niiden ulkopuolella tai ohella ole mitään. Ihmisen ei tällöin pystyisi hallitsemaan omaan ajatteluaan, ja kaikki tiedettä, uskontoa ym. koskeva pohdintammekin olisi mielivaltaista.
Kristitty filosofi Alvin Plantinga on todennut, että evoluutionäkemyksen mukaan aivot kehittyivät, että ihmisen esi-isät pystyisivät hankkimaan ruokaa, pakenemaan vaaraa, puolustautumaan ja lisääntymään. Oikea käyttäytymien oli olennaista, ei uskomusten totuudellisuus.
Darwin itse pohti samaa asiaa miettiessään naturalistista kuvaa mielen olemuksesta ja alkuperästä: "Mieleeni nousee aina kauhistava epäilys, ovatko uskomukset ihmisen mielessä - joka siis on kehittynyt alempien eläinten mielestä - lainkaan arvokkaita tai luotettavia. Luottaisiko kukaan apinan mielen uskomuksiin ja vakaumuksiin, jos niitä voi sellaisessa mielessä olla?"
4. Tiedeusko sulkee pois monet olennaiset todellisuuden alueet.
Tieteen menetelmin voi saada tietoa sen omalta, rajalliselta alueelta. Se ei kuitenkaan pysty antamaan tietoa perimmäisistä olemassaolon kysymyksistä. Koska tiedeusko pitää luotettavana vain tieteellistä tietoa, se sulkee pois esim. perususkomukset, joita ei voi todistaa (esim. rakkauden, oikeuden, tarkoituksen, matemaattiset yksiköt ja totuudet, logiikan lait) samoin kuin historiantutkimuksen, joka perustuu todistustiedolle ja päättelylle, jossa pyritään löytämään paras selitys.
5. Tieteellistä tutkimusta ei voi olla olemassa ilman totuuksia, jotka kuuluvat tiedeuskon pois sulkemille alueille.
Näitä totuuksia, joita tiede ei voi todistaa ja tutkia, mutta joille se itse perustuu, ovat seuraavat:
-
On olemassa ulkoinen maailma
-
Ulkoisessa maailmassa on järjestys, jota voi tutkia
-
Ulkoisesta maailmasta voi saada tietoa
-
On olemassa totuus
-
Kaikkialla ulkoisessa maailmassa on yhteys syyn ja seurauksen välillä.
-
Logiikan lait ja totuudet ovat olemassa ja niitä voi käyttää tieteellisten tutkimustulosten arviointiin.
-
Matemaattiset totuudet ovat olemassa ja niitä voi käyttää tieteellisessä tutkimuksessa.
-
Voimme luottaa oman mielemme kykyyn tehdä järkeviä johtopäätöksiä.
-
Todellisuutta voi kuvailla kielen keinoin
-
Tieteelliseen tutkimukseen liittyy välttämättömiä eettisiä arvoja (esim. hypoteesien testauksen ja tulosten raportoinnnin on oltava rehellistä.)
Ilman näitä totuusoletuksia tiedettä ei voi olla olemassa - mutta mikään näistä oletuksista ei ole itsessään tieteellinen vaan filosofinen. Tiedeusko ei voi siis perustella tiedettä eikä itseään.