Onko teologia tiedettä?

Onko teologia tiedettä? Toinen tapa esittää tämä kysymys on ”Millä tavalla teologia liittyy tietoon ja käsittelee tietoa?”

1200-luvulle asti teologiasta ei käytetty nimitystä tieto. Augustinus (354-430) oli pitänyt termiä supientia (viisaus) parempana kuin scientia (tieto). Tieteen tieto koski ajallisia asioita, mutta viisaus ikuisia asioita, erityisesti Jumalaa, joka oli korkein hyvä. Tiede ja tieto saattoivat johtaa viisauteen, jos ne noudattiat teologiasta ja filosofiasta peräisin olevia korkeimman hyvän periaatteita.

 

Keskiajalla Tuomas Akvinolainen (1225-1274)  vaikutti siihen, että teologiaa, joka oli ”johdettua tiedettä” alettiin pitää tieteiden kuningattarena. Jotkut tieteet johdettiin luonnollisesta järjen valon periaatteesta (kuten matemaattiset tieteet, niiden joukossa musikkki, joka perustui aritmetiikan periaatteille) Vastaavalla tavalla teologia johdettiin Jumalan ilmoituksesta eli uskon valosta, ja se oli jalompi kuin muut tieteet.

 

Kun tieteen käsite alkoi rajoittua luonnontieteiden tunnusmerkkien mukaiseksi, “tieteinä” alettiin pitää vain niitä, joissa voitiin noudattaa “tieteellistä metodia”: havaintoja ja kokeita ja induktiivista päättelyä (yksityisistä havaintojen pohjalta tehtävää yleistystä). Näillä kriteereillä teologiaa ei voi lukea tieteeksi, koska siinä on kysymys aineettomista asioista, joita ei voi havaita aistein eikä testata kokeellisesti.

 

Mutta näillä kriteereillä myöskään Freudin psykoanalyyttinen teoria ei lukeutuisi tieteeksi, koska käsitteitä id, ego ja superego ei voi nähdä eikä testata. Ihmistieteissä alettiinkin siirtyä sisäisen tietoisuuden (introspektion) perusteella tiedettävistä ja koettavista asioista kohti ulkoisten, havaittavien ja mitattavien asioiden tutkimista.

Teologiassa tuli eteen joko tutkimusalueen uudelleenmäärittely tieteen kriteerien mukaiseksi tai teologia oli määriteltävä omaksi erityiseksi tutkimusalueekseen, johon ei voinut soveltaa tieteen normeja. Mutta jälkimmäisessä tapauksessa se olisi joutunut luopumaan siitä, että se käsitteli todellista tietoa todellisista asioista (jotka ovat olemassa itsenäisesti ilman ihmistä, joka tietää niistä).

 

Karl Barth (1986-1968, yksi tunnetuimpia viime vuosisadan protestantteja teologeja) puhui voimakkaasti teologian itsenäisen erityisaseman (autonomian) puolesta. Teologia on hänen mukaansa siitä huolimatta ”tiedettä”, koska muiden tieteiden lailla 

  • teologia on ihmisen toimintaa, jonka tarkoituksena on tietyn tietämisen kohteen tutkiminen; 

  • teologia seuraa tiettyjä, johdonmukaisia periaatetita tiedon saamiseksi; 

  • teologia on itsekriittistä ja avointa jokaisen siihen kykenevän tutkittavaksi. 

 

Millard Erickson (synt. 1934, mm. laajan systemaattista teologian "Christian Thology" kirjoittaja) kiteyttää seuraavasti kysymyksen, onko teologia tiedettä:

 

1. Tieteen määritelmä, joka rajoittaa “tieteen” käytännössä vain luonnontieteisiin, on yleisesti ottaen liian kapea.

2. Perinteisen tiedon määritelmän perusteella teologian tutkimusta voi pitää tieteenä.

  • Siinä on tietty tutkimuskohde – ennen kaikkea mitä Jumala on ilmoittanut itsestään.

  • Se käsittelee objektiivisia asioita, ei tutkijan tai kristityn henkilökohtaisia tuntemuksia.

  • Sillä on tietty metodologia.

  • Sillä on metodi teologisten väitteiden todentamiseksi

  • Sen tutkimuskohdetta koskevat väitteet ovat keskenään yhteensopivia.

3. Teologialla on tietyssä määrin yhteyksiä muiden tieteiden kanssa.

  • Teologia perustuu samoille perususkomuksille kuin muutkin tieteet ja noudattaa samanlaisia logiikan vaatimuksia.

  • Teologien tieto on kommunikoitavissa: se, mihin yksi tutkija viittaa, on muidenkin ymmärrettävissä ja tutkittavissa.

  • Teologiassa käytetään osittain samoja metodeja kuin muissa tieteissä, esim. historiantutkiuksen ja filosofian metodeja. 

  • Teologialla on joitakin tutkimuksen kohteita, joita myös muut tieteet tutkivat. Luonnontieteet, käyttäytymistieteet tai historiantutkimus voivat vahvistaa tai kumota jotkut sen väitteet.

Samalla teologialla on oma erityinen asemansa. Se tutkii ainoalaatuisia kohteita sekä käsittelee muiden tieteiden kanssa yhteisiä kohteita ainoalaatuisella tavalla.

Teologi esimerkiksi tutkii ihmistä, kuten monet muutkin tieteet, mutta näkee ihmisent aivan eri tavalla kuin ne: Teologia tutkii, mitä Jumala on ilmoittanut ihmisestä, eli teologialla on omaa, erityistä tietoa ihmisestä. Teologia tutkii myös ihmisen suhdetta Jumalaan - eli viitekehyksessä, jollaista ei ole millään muulla tieteenalalla.

Lähde: Millard Erickson, Christian Theology