Odotammeko Jumalan tekevän meille kuuluvia asioita?
Yksi tärkeimpiä kysymyksiä niin hengellisessä työssä kuin omassa elämässä on Jumalan ja ihmisen yhteistyön ymmärtäminen. Jumala on säätänyt niin, että Hän toimii maailmassa yhdessä ihmisen kanssa. Se, että Jumala ei tee ihmiselle kuuluvia tehtäviä, on yksinkertainen oivallus, joka saa monta palaa loksahtamaan kohdalleen ja auttaa ymmärtämään niin omaa elämää kuin ympäröivää maailmaa.
Raamatussa on sellaisia jakeita kuin ”ole hiljaa ja odota Herraa” ja ”Jumala taistelee puolestamme” tai ”luota Herraan äläkä turvaa omaan ymmärrykseesi”, mutta niitä ei voi soveltaa kaikkiin tilanteisiin. Rukous ilman käytännön työtä ei riitä, eikä myöskään käytännön työ ilman rukousta. Uskovilla yleensä on elämässään kumpaakin – tuskinpa kukaan ainoastaan rukoilee tai ainoastaan harrastaa käytännön toimintaa. Mutta onko niin, että joissakin asioissa kuitenkin – ehkä tiedostamattamme – toivomme ja rukoilemme Jumalan hoitavan jonkin meidän vastuullemme kuuluvan asian?
On mahdollista, että jotkut asiat elämässämme tai toiminnassamme ovat juuttuneet paikoillleen tai menevät huonompaan suuntaan juuri siksi, että me ”olemme hiljaa ja odotamme Herraa” ja olemme jättäneet tekemättä jonkin tärkeän asian, joka kuuluisi meille. Ja tämän asian hoitamatta jättäminen vaikuttaa sitten moneen muuhunkin asiaan.
Meillä yleensä on jonkinlainen käsitys siitä, mitä pitäisi tehdä, että asiat paranisivat, mutta emme ole vain saaneet sitä aikaiseksi tai yritämme välttyä sen tekemiseltä. Ehkä toivomme Jumalan puhuvan jollekin hankalalle ihmiselle ja muuttavan hänen mieltään ja tilannettaan, jolloin meidän ei tarvitsisi käydä vaikeaa keskustelua. Ehkä toivomme Jumalan korjaavan ihmisuhteitamme, varjelevan terveyttämme, tuovan mahdollisuuksia kotiovellemme tai tekevän jotain muuta ilman, että itse paneudumme asiaan ja näemme vaivaa.
Ehkä odotamme, että tulee herätys, jonka vaikutuksesta seurakuntamme ongelmat korjautuvat tai menettävät merkityksensä, kun tilalle tulee jotain uutta ja innostavaa. Ehkä toivomme, että olosuhteet muuttuvat, jolloin tämänhetkiset ongelmat eivät enää ole ajankohtaisia ja pääsemme tekemästä jotain hankalaa ratkaisua.
Ehkä sisimmässämme toivomme, että Jumala viime hetkellä jotenkin puuttuu asioihin ja pelastaa tilanteen omassa elämässämme, perheessämme, seurakunnassamme, kansakunnassamme. Mutta mitä jos syyn ja seurauksen laki onkin voimassa näillä kaikilla alueilla? Mitä jos suunnittelun, valmistelun, tietojen ja taitojen hankinnan, kuuntelun, keskustelun ja asioiden kehittämisen pitkäaikaisesta laiminlyönnistä ja ongelmien lakaisemisesta maton alle tuleekin samanlaisia seurauksia kuin asioiden laiminlyönnistä yleensäkin tulee?
Ehkä se, mitä rukoilet, ei riipukaan Jumalasta vaan sinusta, ja juuri sen vuoksi et ole saanut rukousvastausta. Seuraava askel ei ehkä olekaan Jumalan vaan sinun, ja Jumala odottaa sinua.
Ehkä et olekaan umpikujassa. Ehkä tielläsi on vain näistä kahdesta sanasta koostuva, poistettavissa oleva este: ”Tee se!”