Vääristymä informaatioprosessissa: mutaatio

 

Geneettistä informaatiota voi verrata ohjekirjaan, joka sisältää "kohta kohdalta" -ohjeita. Mutaatio on vahingossa syntynyt muutos yhdellä rivillä.

Kohta "Laita pyöreä kappale pyöreään reikään" muuntuu muotoon "Laita pyöreä kappale neliskulmaiseen reikään".

Mutaatio ei voi muuttaa kaikkia ohjeita yhdellä kertaa esim. siten, että radion rakennusohjeista tulisi faksin rakennusohjeet. (Michael Behe)

Mutaatiossa ja luonnonvalinnassa informaatio ei lisäänny, sitä joko järjestellään toisella tavalla tai menetetään. Ylivoimaisesti suurin osa mutaatioista tuhoaa geneettistä tietoa ja tuottaa heikompia jälkeläisiä.

Mutaatiota voi pitää informaatioprosessin kohinan eli vääristymän seurauksena tulleena virheenä. Tietokone-ohjelmaa kopioitaessa voi samoin aiheutua virheitä.

 

Solun geneettinen tieto on tarkoin suojattu muutoksia vastaan


Eliön asteittainen muuttuminen toiseksi merkitsisi, että geneettisessä informaatiossa pitäisi tapahtua muutoksia.

Luonnonvalinta poistaa olosuhteisiin sopimattoma yksilöt. Se selittää sen, miksi tummia perhosia tulee enemmän vaaleiden vähetessä, mutta se ei selitä, miten perhosiin voisi tulla geneettistä informaatioa, joka muuttaisi ne joksikin muuksi kuin kuin perhoseksi minkään pituisen ajan kuluessa.

Jokaisen solun geneettinen tieto, bakteerista ihmiseen, sisältää "kieliä ja niiden tulkintajärjestelmiä, muistipankkeja informaation varastointia varten, tarkkoja kontrollijärjestelmiä elementtien kokoamista varten, virheiden eliminointi- ja oikoluku-laitteita laatutarkkailua varten" (Michael Denton).

Esim. bakteerin geneettisen informaation asteittainen muuttuminen siten, että bakteeri muuttuisi toisenlaiseksi eliöksi, on äärimmäisen epätodennäköistä, kun jo muutamat virheet miljoonien koodin merkkien joukossa aiheuttavat bakteerin tuhoutumisen.

 

Todennäköisyys peräkkäisille, samaan suuntaan johtaville mutaatioille

Solun omien laaduntarkkailumekanismien vuoksi mutaatioita tapahtuu erittäin harvoin, keskimäärin kerran 10 miljoonasta DNA:n kopioitumisesta. Koska ihmisruumiissa on n. 100 triljoonaa solua, on silti todennäköistä, että siinä on joitakin soluja, joiden jossakin geenissä voi olla mutaatio. Koeputkeen mahtuu miljoonia bakteereita, joten niiden joukossa voi olla mutaatioita.

Mutta kun on kysymys sarjasta toisiinsa liittyviä mutaatioita, esiintymistodennäköisyys pienenee olennaisesti. Mahdollisuus kahdelle toisiinsa liittyvälle mutaatiolle on kahdesti edellämainittu 1:10 000 000 eli 10 potenssiin 14 (yksi sadasta triljoonasta.) Kaksi mutaatiota riittäisi tuottamaan kärpäselle muutoksen siiven kärjessä. Siitä on pitkä matka uudenlaiseen organismiin.

Kolmen peräkkäisen mutaation todennäköisyys olisi 1 miljardista triljoonasta (10 potenssiin 21). Valtamereen ei mahtuisi riittävästi bakteereja, jotta syntyisi todennäköisyys löytää bakteeri, jossa on tapahtunut kolmen mutaation sarja. Neljän vastaavan mutaation todennäköiyys olisi 10 potensiin 28. Koko planeetalle eivät mahtuisi riittävä määrä organismeja. Neljällä mutaatiolla ei kuitenkaan edes pääsisi kunnolla muutoksen alkuun.

 


Lähteet

> G. Parker, Mutations

< Takaisin