Mitkä asiat ovat tieteellisen tutkimuksen ulottumattomissa?
Usein esitetty väite, että tiede on ainoa luotettavan tiedon lähde, ei pidä paikkaansa.
On myös muita luotettavan tiedon lähteitä kuin tiede: looginen päättely, suora kokemus, oma tietoisuus, muisti, toisten lausunnoista saatu tieto.
On monia asioita, joista tieteellinen tutkimus ei pysty lainkaan antamaan tietoa.
Ei tarvita tieteellistä tutkimusta selvittämään minulle, mitä söin tänään aamiaiseksi. Ilman verikokeita ja mahalaukun tutkimustakin minulla on siitä oma kokemusperäinen tieto, ja muisti on pätevä tietolähde.
Tiede ei lainkaan pysty selittämään eikä käsittelemään mm. seuraavia asioita:
-
Omia perusteitaan: Ei voi todistaa tieteellisesti, että luonto seuraa säännönmukaisuutta ja että havainnoista voi tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä. Tieteen perustelu tieteellä on itse itsensä kumoavaa. Tieteen lähtökohdat ja metodit perustellaan filosofisesti. Tieteen lähtökohtia ei voi tietää eikä todistaa havainnoilla. On myös monia asioita, joita tiede ei voi suoraan havainnoida (esim. menneisyyden tapahtumat, kuten "alkuräjähdys" ja oletetut alkeishiukkaset, mutta joiden se päättelee tapahtuneen tai olevan olemassa.)
-
Fysiikan lakeja: Maailmankaikkeudessa on perusvoimia (painovoima, sähkömagneettinen voima, heikko ydinvoima ja vahva ydinvoima) ja lakeja (esim. termodynamiikan lait) jotka ovat kuuluneet sen perustavanlaatuisiin säännönmukaisuuksiin alkuhetkestä asti. Tiede tutkii maailmaa, joka perustuu näille säännönmukaisuuksille, mutta ei yksin pysty selittämään näiden voimien ja lakien alkuperää.
-
Matemaattisia totuuksia: Tiede ei voi kokeellisesti osoittaa, että 2 + 2 on 4. Matemaattiset totuudet ymmärretään intuitiivisesti. Tiede tarvitsee matematiikkaa, mutta matematiikka ei tarvitse tiedettä.
-
Loogisia totuuksia, esim. identiteetin lakia (mikään ei voi olla A ja ei-A). Loogiset totuudet ovat kaiken tieteen perusta.
-
Metafyysisiä totuuksia (Miten ulkoinen maailma vastaa ajatuksiamme siitä? Onko meillä vapaa tahto?)
-
Tietoisuutta. Tieteellinen analyysi ei voi kertoa, millaista on kokea rakkautta tai vihaa. Aivotutkimuksella ei saada tällaista tietoa. Kysymyksessä on yksityinen, henkilökohtaisen tietoisuuden kokemuksellinen tieto, johon tieteen menetelmät eivät ulotu.
-
Merkityksiä: Merkitykset liittyvät aineettomiin mielikuviin ja edellyttävät aineettoman mielen kykyä tunnistaa ja tulkita ne.
-
Moraalisia arvoja. Tiede voi tutkia ja kuvailla, miten asiat ovat, mutta se ei voi määritellä, miten ihmisen pitäisi toimia, jotta toiminta olisi moraalisessa mielessä oikeaa. Tiede ei lainkaan ulotu tällaisille alueille.
-
Esteettisiä arvoja: Kauneusarvot ovat aineettomia laatuominaisuuksia. Kauneuden olemassaoloa ei voi havainnoida tai todistaa tieteellisesti, mutta sen tunnistaminen ja tavoittelu on silti yleisinhimillinen, kiistaton kokemus.
-
Elämän tarkoitusta: Tiede pystyy kuvailemaan ihmisen ruumista, ihmisen käyttäytymistä, ihmisyhteisöjä ja ihmisen toiminnan historiaa, mutta se ei pysty määrittelemään elämän tarkoitusta.
Tiede ei ole se lähde, josta voimme saamme tietoa elämän perimmäisistä kysymyksistä. Kristillinen maailmankatsomus vastaa näihin kysymyksiin, samoin kuin muihin yllä mainittuihin kysymyksiin, joita tiede ei pysty käsittelemään.