"Onko nykyinen Uusi testamentti sama kuin alkuseurakunnalla? Muunnettiinko kirkolliskokouksissa historiaa ja Uuden testamentin kirjakokoelmaa?"
Vaikka alkuperäiset käsikirjoitukset eivät ole säilyneet, Uuden testamentin sisältö ja tarkka sanamuoto ovat määriteltävissä, koska käytössä on valtava määrä käsikirjoituskopioita.
On olemassa yli 24000 kokonaista tai osittaista Uuden testamentin kopiota (5800 kreikkalaista ja niiden lisäksi latinankieliset ja varhaiset muunkieliset tekstit.)
Koko Uusi testamentti (vain 11 jaetta lukuunottamatta) voidaan lisäksi rekonstruoida kahden ensimmäisen vuosisadan kirkkoisien kirjoituksista ja jumalanpalvelusteksteistä, joita on n. 86000.
Poikkeamia Uuden Testamentin käsikirjoituskopioiden välillä on n. 150 000. Riippuen siitä, mitä pidetään poikkeamana, kopioiden välisiä eroavuuksia on huomattavasti enemmänkin, useita satoja tuhansia. Erojen suuri määrä johtuu juuri siitä, että kopioita on niin paljon. Kyseessä ovat joka tapauksessa eroavaisuudet, joilla on tekstin asiasisällön kannalta erittäin vähäinen merkitys:
- esim. sanajärjestyspoikkeama "Jeesus Kristus" vs. "Kristus Jeesus"
- puuttuva kirjain
- puuttuva pikkusana
Vain noin 50 tapauksessa poikkeamilla on sisällöllistä merkitystä, mutta näissäkään tapauksissa niillä ei ole vaikutusta oppi- tai moraalisiin kysymyksiin.
99 %:ssa edellä mainituista 150 000 tapauksesta alkuperäinen tekstiasu voidaan eri käsikirjoituksia vertailemalla ja arvioimalla rekonstruoida lähes täydellisellä varmuudella.
Seuraava yksinkertaistettu esimerkki kuvaa tekstien välisten erojen luonnetta. Käsikirjoituksia vertailemalla ei ole vaikea nähdä, mikä on niiden tarkoittama alkuperäinen merkitys.
Käsikirjoitus 1: Jeesus Kristus on koko maaiman Vapahtaja.
Käsikirjoitus 2: Kristus Jeesus on koko maailman Vapahtaja.
Käsikirjoitus 3: Jeesus Kristus n koko maailman Vapahtaja.
Käsikirjoitus 4: Jeesus Kristus on kko maailman Vapahtaja.
Käsikirjoitus 5: Jeesus Kristus on koko maailman Vaphtaja.
Liberaali raamatuntutkimus on kuitenkin edistänyt epäilevää suhtautumista Raamatun asemaan ensimmäisten kristittyjen keskuudessa.
Sitä edustavat tutkijat Bart Ehrman, Elaine Pagels, Karen L. King ja Marvin W. Meyer ovat levittäneet sitä käsitystä, että nykyiset Uuden testamentit tekstit eivät vastaa alkuperäisiä.
Tämän näkemyksen mukaan kristinuskosta oli jo ensimmäisellä vuosisadalla useita muunnelmia ja että neljännellä vuosisadalla johtoasemaan päässyt "oikeaoppinen" kirkko muunsi historiaa häivyttämällä todisteita kristinuskon variaatioita, hylkäämällä apokryfiset kirjoitukset ja muuttamalla arvovaltaisten kirjoitusten kokoelmaa siten, että evankeliumeista otettiin kaanoniin mukaan vain ne neljä, jotka ovat nykyäänkin tuttuja.
Tällaisessa tutkimuksessa viitataan erityisesti gnostilaisiin teksteihin, joille tässä tutkimuksessa annetaan sama arvovalta kuin Raamatun teksteille. (Egyptistä Nag Hammadista v. 1945 löydettiin suuri määrä gnostilaisia tekstejä. Gnostilaisuus oli toisen vuosisadan uskonnollinen liike, jossa oli kristinuskon näkökulmasta monia harhaoppisia käsityksiä: Uskottiin hengen ja aineen vastakkaisuuteen (henki oli hyvää ja aine pahaa) sekä korkeampaan tietoon, johon oli pääsy vain harvoilla. Jeesusta pidettiin taivaallisena lähettiläänä, jonka inhimillinen ruumis ei ollut todellinen. Jumalan uskottiin olevan niin erillään erillään aineellisesta maailmasta, ettei hän ollut luonut sitä, vaan maailma oli alemman, pahan jumalan luoma.)
Nämä teoriat Uuden testamentin manipuoloinnista on kumottu, ja perinteiselle käsitykselle Uuden testamentin kirjoituksista ja ensimmäisten vuosisatojen kristinuskosta on erittäin vahva tuki.
Heikon tietämyksen vuoksi monet uskovat on kuitenkin voitu johtaa epäilemään sen luotettavuutta.
Yksi tunnetuimmista Uuden testamentin kreikan tuntijoista, Daniel Wallace, on todennut, että Bart Ehrmanin kuuluisa kirja "Misquoting Jesus" (2005) on kirjoitettu provokatiivisesti ja valikoituja seikkoja korostaen, ja siksi se voi aiheuttaa tietämättömälle keskivertolukijalle samantapaisen järkytyksen kuin Dan Brownin romaani "Da Vinci -koodi". Tällaisella lukijalla on kirjan luettuaan huomattavasti suurempia epäilyjä kuin mitä kenenkään asiantuntevan Uuden testamentin tekstikriitikon mieleen voisi tulla.
Bart Ehrman on itse myöntänyt, että 99% Uuden testamentin teksteistä tiedetään luotettaviksi. Ne jakeet, joiden hän sanoo olevan epäluotettavia, tiedetään yleisesti kyseenalaisiksi ja monista Uuden testamentin versioista ne on jätetty pois. Tämän voi tavallinenkin Raamatun lukija voi nähdä alaviitteistä.
Lähteet ja lisätietoa:
A beginner's guide to understand and answer Dr. Bart Ehrman
Daniel B. Wallace: The Gospel according to Bart
Edward D Andrews, Misrepresenting Jesus: Debunking Bart D. Ehrman's Misquoting Jesus