DNA-molekyyli sisältää kielen tunnusmerkit täyttävän kemiallisen viestin

 

​

DNA-molekyyli on informaation välittäjä, ei itse informaatio.

 

Informaatio välittyy lähteestä vastaanottajalle tiedonkulkukanavaa pitkin jollakin kielellä (koodilla). Kieli sisältää merkkijärjestelmän (esim. aakkoset, oikeinkirjoituksen) ja rakenteen (merkkien keskinäiset suhteet). Tämän merkkijärjestelmän, koodin, avulla välitetään viesti (tietty merkitys tietyillä tarkoitusperillä). 

Ainoat tunnetut nämä kriteerit täyttävät kielet ovat ihmisen aikaansaamia, eli ne ovat peräisin älyllisestä lähteestä: puhutut kielet ja keinotekoiset kielet kuten esim. tietokonekielet ja Morse-aakkoset. (Koirien haukunta tai mehiläisten tanssi ovat ainoastaan kommunikointisignaaleja eivätkä täytä kielen kriteerejä.)

Kuitenkin myös geneettinen koodi sisältää edellämainitut elementit.

"DNA:n koodissa on täsmälleen samat ominaisuudet kuin tietokonekoodissa tai kielessä" (Tri Stephen Meyer)

"DNA on kuin tietokoneohjelma, mutta paljon monimutkaisempi kuin mikään, minkä me olemme laatineet." (Bill Gates, Microsoftin perustaja)

 

Molekyyli on pelkkä tiedon kantaja.
Informaatio on aineetonta, käsitteellistä, ja kuuluu eri kategoriaan kuin aine ja energia. Nämä voivat välittää informaatiota, mutta eivät ole itse informaatio.

 

Romaani sisältää informaatiota, mutta kirjan paperi ja muste eivät itsessään ole tuo informaatio, vaan väline sen välittämiseksi.

Sama informaatio voitaisiin kirjoittaa liitutaudulle tai tallentaa tietokoneelle. Viestin sisältö on riippumaton sitä välittävän median fyysisestä rakenteesta. (Phillip Johnson)
 

Geneettisessä koodissa on sama periaate. DNA-molekyyli sisältää kemiallisella kielellä kirjoitetun geneettisen viestin, jonka koodimerkkeinä on neljä emästä, mutta viesti itsessään on riippumaton tiedon kantajasta. DNA-molekyyli on media, ei itse viesti.

DNA-molekyylin sisältämä informaatio voidaan kääntää toiselle kielelle, kirjoittaa kirjaksi tai tallentaa tietokoneelle ilman, että sen sisältö muuttuisi

​

Geneettiset ohjeet eivät ole sellaista informaatiota, jota löytyy termodynamiikasta ja statistisesta mekaniikasta. Ne muodostavat semanttista eli merkityksellistä informaatiota. (Paul Davies)

Geeni on olennaisesti joukko koodattuja, täsmällisiä proteiinien valmistusohjeita. Nämä ohjeet ovat tehokkaita ainoastaan sellaisessa molekylaarisessa ympäristössä, joka pystyy tulkitseman geneettisen koodin merkityksen. Elämän synnyn olennainen kysmys koskee sitä, miten aine pystyy prosessoimaan symboleja. (Paul Davies)

 

Solun sisältämää informaatiota ja sen käsittely- ja käännösjärjestelmää (siirtäjä-RNA) ei voi selittää pelkästään fysikaalisesti.

Mediastaan erillinen, koodattu informaatio on aina älyllistä ja tarkoituksellista.
 

Esimerkki persoonattomasta, ei-älyllisestä "viestistä", jossa tiedon kantaja ja sisältö ovat yhtä, on maanvyörymä, joka on tukkinut tunnelin edustan ja itsessään estää tietyn toiminnan. Autoilija todennäköisesti tulkitsisi esteen sattumanvaraiseksi ja alkaa raivata tietä.

Jos tunnelin suulla on säännöllisenmuotoinen kivieste, maavalli tai betoniporsas, siihen sisältyy mediasta erillinen informaatio. Tämän "pääsy kielletty" -merkityksen voisi ilmaista myös toisella kielellä tai medialla, esim. puomilla, "Tie poikki" -tekstillä tai "kielletty ajosuunta" -liikennemerkillä. Autoilija ymmärtää viestin ja kääntyy takaisin.
 

​

Viestintäprosessi, jossa informaatio on suunnattu ei-tietoiselle vastaanottajalle

 

DNA:n kemiallinen kieli poikkeaa ihmisten keskinäisen kielen lähtökohdista siten, että sitä käytetään solutason viestinnässä, jossa ei ole tietoisuutta.

Solutason kemialliset toimijat eivät ihmisen lailla "ymmärrä" sisältöä, kuten ei tietokonekaan "ymmärrä" ohjelmointikieltä. Solun osat ja tietokone kuitenkin vastaanottavat viestin ja tottelevat sitä sillä tavalla, kuin ne voivat reagoida oman olemuksensa perusteella.

Se, että kaikki viestintäketjun toimijat eivät ole tietoisia ja älyllisiä, ei merkitse sitä, että itse viestin alkuperä ei olisi tietoinen ja älyllinen.

Tietokoneella ei ole tietoisuutta, mutta ohjelmoijalla on.
Solulla ei ole tietoisuutta, mutta Jumalalla on.

Kyseessä ovat yksipuolisesti laaditut koodijärjestelmät. Kielen laatija ei ole voinut sopia vastaanottajan kanssa merkkijärjestelmästä samalla tavalla kuin ihmisten välisessä kielessä. Sopimus korvautuu sillä, että tietty koodi fysikaalisista syistä aiheuttaa tietyn toiminnan.

DNA:n kemiallisen viestin älyllinen alkuperä voidaan arvioida siten, että tietoinen, älyllinen olento, ihminen, koodaa sen toiseen muotoon ja analysoi, onko viesti olemassa mediastaan riippumatta ja onko sillä merkitys ja tarkoitus.

Informaation ilmestymistä biologiseen materiaan ei pystytä selittämään naturalistisesti

 

Entä jos älylliseltä ja tarkoitusperäiseltä näyttävä viesti onkin syntynyt ilman lähettäjää - samalla tavalla kuin samettiruusut olisivat itsestään kasvaneet Tampereen asemalle sanan "Tampere" muotoon - ilmentäen paitsi oikeaa merkitystä, myös tilanteeseen sopivaa tarkoitusta (eli informoida matkustajia, että on joko noustava junasta tai jäätävä paikoilleen matkan määränpäästä riippuen)?

Tämän selvittämiseksi on arvioitava todennäköisyys sille, että välittävä media itsestään muodostaisi sisällön, jonka vastaanottaminen johtaa oikeaan reaktioon oikealla hetkellä - esimerkiksi millä todennäköisyydellä samettiruusut voivat ilman puutarhurin apua muodostaa juuri Tampereen asemalle sanan "Tampere".

Ihmisen DNA:n sisältämä tieto vastaa suunnillleen 384 Encyclopaedia Britannican osaa — eli 16 hyllymetriä yksityiskohtaisia ohjeita kirjainkoodein kirjattuna.

"Noin kaksi metriä DNA:ta jokaisessa ihmisruumiin sadassa triljonassa solussa sisältää nelimerkkisen kemiallisen aakkoston, jolla on kirjattu tarkat kokoamisohjeet kaikille proteiineille, joista ruumiimme on tehty.... Yksikään hypoteesi ei ole pystynyt edes lähimain selittämään, miten biologiseen materiaan olisi ilmestynyt tällainen informaatio naturalistisella tavalla." (Lee Strobel)

Kooltaan DNA on vain kaksi millimetrin miljoonasosa. Kaikki luonnossa oleva tieto mahtuisi alle teelusikan tilaan.

"Teelusikalliseen DNA.ta mahtuisi kaikki tieto, mitä tarvitaan kaikkien maailmassa koskaan eläneiden organismien rakentamiseksi - ja tilaa jäisi vielä tiedolle, joka mahtuu kaikkiin kirjoihin, jotka on koskaan kirjoitettu."

(Molekyylibiologi Michael Denton, Evolution: A Theory in Crisis).

 

Aineetonta, merkityksellistä ja tarkoituksellista informaatiotaja sitä välittävää koodijärjestelmää ei voi olla olemassa ilman älyllistä, persoonallista viestin laatijaa.


Soluissa on kemiallinen koodi,
joka kantaa itsestään erillistä aineetonta,

merkityksellistä ja tarkoituksellista informaatiota.

Tämän informaation voi kääntää toiselle kielelle
ja koodata toiselle merkistölle.

Solujen informaatio ja koodijärjestelmä voivat
olla peräisin vain Jumalasta.


Lähteet
> DNA Evolution versus Creation
> How could new genetic information arise
Tapio Puolimatka: Usko, tiede ja evoluutio


< Takaisin